Keväällä alkanut juoksuinnostus ei ota laantuakseen. Ja jotta hyvä harjoittelumotivaatio säilyisi, asetin itselleni tavoitteen.
Syyskuussa osallistun Joutsenossa järjestettävään Kullervo-maratoniin. En sentään aio juosta koko martatonia, mutta puolikkaan, eli 21,0975 kilometriä.
Täytynee nyt ihan oikeasti alkaa juosta järjestelmällisemmin ja etsiä joku hyvä harjoitteluohjelma. Tähän saakka olen pistellyt menemään ihan vaan fiilispohjalta.
Saa nähdä miten käy, ainakin minun on nyt pakko viedä tämä loppuun saakka, kun tein tästä asiasta näin julkisen 🙂
Serkku-tyttö kävi muuten aitinsä, eli tätini kanssa viikonloppuna juoksemassa Tukholman maratonin, joten taitaa olla sukuvika tämä juoksuinnostus.
Liian monta rautaa tulessa 
Tsemppiä harjoitteluun! Moni kaveri juoksee maratoneja, vielä useampi puolikkaita ja tuntuvat tykkäävän. Vissiin aika addiktoivaa.
Mä voin onneksi vielä toistaiseksi vedota loppuraskauteen ja tyytyä reitin varrella vilkuttamiseen. 🙂
Kiitos! Nyt tuntuu tosiaan vallitsevan ihan selkeästi jonkinlainen juoksubuumi, ja sehän on hienoa 🙂