Helteisiä juoksukokemuksia

Huh hellettä, sanoi hölkkääjä, kun maratonia suoritti. Tässä siis vihdoin raporttia TET Riga Marathonilta.

Saavuimme Riikaan jo pari päivää ennen juoksua, perjantaina. Juoksunumerot haettiin nekin jo samana iltana, kun expo oli jo avattu. Silloin lämmin sää tuntui ihanalta ja muutenkin oli hyvä fiilis. Expo oli Radisson Blu Latvija Conference & Spa Hotelissa ja siellä homma toimi hienosti. Henkilökuntaa/vapaaehtoisia oli paljon, eikä jonottaa juurikaan tarvinnut.

Hotellissa oli näköalabaari, josta avautui hulppea näkymä kaupungin ylle. Me majoituimme Forums hotellissa, joka sijaitsee vanhassa kaupungissa. Hotelli oli kohtuuhintainen ja viihtyisä. Ainut miinus oli ainakin alimpiin kerroksiin kantautuvat kadun äänet. Hotellista löytyi korvatulpat, joten onneksi äänet eivät sitten lopulta haitanneet. Ilmastointia ei ollut, mutta onneksi helle ei vielä ollut kestänyt montaa päivää, joten huone ei ollut ehtinyt lämmetä aivan sietämättömän kuumaksi.

Jurmala

Lauantaina hyppäsimme paikallisjunaan ja suuntasimme Jurmalaan viettämään rantapäivää. Junia kulkee Riikan ja Jurmalan välillä tiuhaan aamusta iltamyöhään, eikä reilu 5 euron lippu kahdelta aikuiselta edestakaisesta matkasta tee pahaa lovea matkabudjettiin 🙂 Me jäimme pois Majorin asemalla, muitakin vaihtoehtoja olisi ollut, Jurmalan rantahan on useita kilometrejä pitkä ja junarata seurailee rantaviivaa.

Tuolloin toukokuussa rannalla oli vielä hyvin tilaa. Vuokrasimme aurinkotuolit ja nautittiin rantaelämästä koko päivä. Rannalla oli useampia baareja ja ravintoloita sekä ruotsinlaivan mieleentuova hotellikompleksi.

Illansuussa suuntasimme takaisin Riikaan valmistautumaan aamun juoksuun.

Maraton

Maraton starttasi aamulla puoli yhdeksältä. Itse tykkään aamujuoksuista, on kivempi, että juoksua ei tarvitse odottaa koko päivää, eikä aamusta ole yleensä niin kuumakaan.

Ennen lähtöä oli loistofiilis 🙂 Menin alle 4 h tavoiteajan lähtöryhmään odottelemaan strattia. Siinä kohtaa aina jännittää, kun odottelee lähtölaukausta. Matkaan päästiin yllättävän sujuvasti, ei ollut pahaa ruuhkaa, vaikka puolimaratonin juoksijat läksivät samaan aikaan. Sain heti alusta siis hyvän rytmin ja vauhdin päälle.

Aika nopeasti alkoi aurinko lämmittää ja jo ensimmäisten kilometrien jälkeen oli aika tuskainen olo. Juoksin tasaisia n. 5.20-5.30 vauhtisia kilometrejä. Juomapisteillä join reilusti ja osan vedestä kaadoin päähän (lippiksen alle). Puolimatkassa olin vielä tavoitevauhdissa (eka puolikkaaseen meni alle 2 h), sen jälkeen alkoi vaikeudet.

Jano yltyi välillä ihan sietämättömäksi ja ensimmäistä kertaa ikinä minun piti poiketa puskapissillä n. 26 km kohdalla. Helteen takia piti juoda niin paljon, että osa tuli sitten läpi. Sen jälkeen en saanut juoksua enää kulkemaan. Tajusin, että alle 4 h aikaan ei ollut enää mahdollisuutta.

Ihan lopussa myös 4.15 jänikset painelivat ohi. Yritin pysyä heidän perässään, mutta en kyennyt siihenkään. Pääsin maaliin hieman alle 4.18 ajassa.

Jalat olivat tuossa kohtaa ihan loppu. Hyvä että päästin alas tuolta kuvauskorokkeelta 😀

Tavoite jäi tällä kertaa saavuttamatta. En tiedä voiko asiasta kokonaan säätä syyttää, ehkä sillä joku vaikutus oli, mutta tuskin olisin päässyt alle 4 tuntiin viileämmässäkään säässä.

Juoksu oli kuitenkin rankin tähän astisista. Jalat olivat kipeänä monta päivää juoksun jälkeen ja palautuminen otti monta päivää.

Riika

Riika oli kyllä kiva kaupunki. Voi olla, että menemme kesälomalla sinne uudelleen perheen kanssa.

Kaupungissa on kauniita puistoja ja vanha kaupunki on täynnä toinen toistaan hienompia rakennuksia.

Ravintolatarjontaa on paljon ja hintataso on kohtuullinen.

Kuka tietää, vaikka ensi keväänä koittaisi uusi yritys maratonilla. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli hyvin järjestetty ja siellä oli kiva tunnelma.

Perheloma Teneriffalle

Kuluvan kuun puolivälissä koitti koko poppoon hartaasti odottama talviloma Kanarian lämpöön. Rauhan tulo vain kolme viikkoa ennen matkalle lähtöä meinasi aiheuttaa hiemaan päänvaivaa, mutta onneksi hänet saatiin kasvattajaperheeseen hoitoon ja kaikki meni siellä tosi hienosti.

Teneriffalle lähdettiin ennen kaikkea auringon ja lämmön vuoksi ja sitä siellä riittikin koko viikoksi. Olimme valinneet kohteeksi juuri Teneriffan ja Playa de las Americaksen sen takia, että siellä on Kanariansaarten takuuvarmin aurinko.

Mitään paikallista kulttuuria tuonne ei kannata lähteä hakemaan, paikka on tehty puhtaasti turisteille. Mutta mikäli kaipaa aurinkoa, rantaa, shoppailua tai sporttisempia loma-aktiviteetteja, niin Play de las Americas on oikea valinta.

Koska olimme liikkeellä kahden esiteinin kanssa, oli All Inclusive meille helpoin ja edullisin vaihtoehto. Päädyimme Parque la Paz -nimiseen hotelliin, josta oli kävelymatka rannalle ja keskustaan. Hintaan kuului aamiainen, lounas, päivällinen sekä välipalat ja virvokkeet siinä välissä, joten nälkä ei päässyt yllättämään missään vaiheessa.

Hotellilla on viihtyisä allasalue, jonka yhteydessä oli myös baari ja lounasravintola. Lapsille ja miksei muillekin oli pelejä ajankuluksi. Pojat viihtyivät hyvin altaalla ja altaassa 🙂

Hotelli itsessään oli hieman nuhruinen, mutta sitä remontoitiin parhaillaan. Me saimme huoneen rannan suuntaan ja sinne kuului kyllä tosi selvästi musiikki läheisistä ravintoloista joka yö. Yritimme vaihtaa huonetta, mutta se ei onnistunut. Onneksi meillä oli korvatulpat mukana, muuten ei nukkumisesta olisi tullut mitään.

Siam Park

Siam Park on melko uusi vesipuisto parin kilometrin päässä keskustasta. Me menimme puistoon kävellen, mutta sinne pääsee bussilla tai taksillakin helposti, jos helteessä kävely ei nappaa.

Vesipuistossa meni rattoisasti koko päivä. Liukumäkiä oli monenlaisia. Lisäksi alueella oli rauhallisempaan nautiskeluun kaksi ”rantaa”, joista toinen on lapsille suunnattu. Poikien mielestä isompi, Siam beach oli koko saaren paras ranta. Se saattoi johtua aaltokoneesta 🙂

Teide

Yhdeksi päiväksi vuokrasimme auton, jolla ajelimme saaren länsirannikon kautta Teidelle. Teneriffalla on helppo liikkua autolla ja autovuokraamoja löytyy useita.

Matkan varrella oli henkeäsalpaavia maisemia ja idyllisiä pikkukyliä. Katseltavaa olisi hyvinkin riittänyt vielä toiseksikin päiväksi. Nyt emme ehtineet saaren itärannikkoa ihmettelemään lainkaan.

Varsinainen päämäärämme olikin Teide. Sää suosi tässäkin asiassa ja pääsimme vuoren huipulle asti, viimeinen etappi piti taittaa köysiradalla. Liput köysiradalle kannattaa muuten ostaa ennakkoon netistä.

Maisemat Teiden huipulla olivat kuin kuusta. Pelkkää laavakiveä. Huipulla oli myös melko kylmä, joten kannattaa varata lämmintä päälle.

Huipulla sai olla vain tunnin ilman erikoislupaa. Hyvin siinäkin ehti ihmetellä kaunista maisemaa.

Paluumatkalla pysähdyimme vielä ihmettelemään saaren suurinta mäntyä.

Vuoristotiet olivat kapeita ja mutkaisia, joten varovainen kannattaa olla. Varsinkin, kun tiet ovat täynnä pyöräilijöitä.

Pyöräretket Teneriffalla

Sattumalta siskoni lomaili Teneriffalla osittain yhtä aikaa meidän kanssa. Ja sehän tiesi sitten lisäohjelmaa minulle. Sisko oli vuokrannut meille pyörät pariksi päiväksi, joten pääsin sitten uudelleen ihmettelemään kapeita ja mutkaisia vuoristoteitä, tällä kertaa pyörän selästä.

Osallistuimme opastetulle retkelle kahtena peräkkäisenä päivänä. Hiukan minua hirvitti, että miten selviä retkistä, koska pyöräilykokemusta on lähes nolla ja maasto ei tosiaan ole helpoin mahdollinen tuolla saarella.

Vuokraamossa oli hyvä palvelu ja pyörät olivat tosi hyväkuntoisia, aivan uudenveroisia. Molemmat retket alkoivat vuoristosta, jonne meidät kuljetettiin autolla.

Retket olivat pituudeltaan 50-65 km ja molemmissa retkissä oli nousua yli kilometrin verran. Maanantain retki oli mielestäni rankempi, kun tiistain. Se saattoi johtua kyllä siitäkin, että maanantain retkellä olin epävarmempi ja arempi laskemaan mäkiä alas. Tiistaina homma alkoi jo sujua.

Pyöräily oli kyllä mahtava kokemus kaikin puolin, suosittelen kokeilemaan! Aivan varmasti palaan vielä saarelle pyöräilemään, ensi kerralla olen paremmassa kunnossa 😀

Pyöräretkille kannattaa varustautua myös lämpöisillä vaatteilla, ylhäällä vuorella on viileää ja alaspäin lasketellessa viima tuntuu kylmältä.

Meillä oli omat kypärät ja pyöräilykengät mukana, mutta nämäkin olisi käsittääkseni saanut vuokrattua tarvittaessa.

Muut aktiviteetit

Pari kertaa kävin juoksemassa, kerran aamulla miehekkeen kanssa ja toisen kerran illalla yksikseni. Rantaa pitkin kulkeva tie on useita kilometrejä pitkä ja mukavan tasainen juoksua ajatellen, mutta varsinkin illalla se on melko ruuhkainen.

Maisemat olivat kyllä kohdillaan iltalenkillä.

Uintiakin yritin kerran harrastaa altaassa, mutta minut häädettiin sieltä pois, koska allas kuulemma putsataan aina aamuisin juuri siihen aikaan. 25 metriä ehdin suorittaa 🙂

Meressäkin uin vähän, mutta suolavesi suussa maistui niin pahalta, että siitäkään ei oikein tullut mitään. Lisää treeniä, niin ehkä oppisin uimaan ilman, että juon samalla litratolkulla sitä vettä 😀

Mutta yhteenvetona tosi kiva loma, johon mahtui sopivassa suhteessa löhöilyä ja urheilua. Nyt haaveilen jo uudesta matkasta Kanarialle, vaikka treenileirin merkeissä, puitteet on niin upeat triathlontreeniä ajatellen.