Remun jälki 29.4.

Pistimme tänään treenit pystyyn kolmen naisen voimin Lappenrannassa. Sää oli kauniin keväinen, hiukan pohjoistuulta, lämpötila +13. Paikka katsastuskonttori auto-sunin takana. Maalimies: Laura

Remun jälki läksi katsastuskonttorin pihasta, kulki kävelytiellä Kauppakadulle, kääntyi vasemmalle Kauppakadun vartta kulkevalle pyörätielle ja kääntyi sitten taas vasemmalle auto-sunin pihaan.

Remu oikaisu heti jäljen alussa suoraan pyörätielle, vaikka Laura oli kiertänyt kävelytielle toisesta kohdasta. Annoin oikaista, koska hajua varmaan tuli paljon sieltä kävelytieltä. Remu läksi heti oikeaan suuntaan ja nosti melkein heti ensimmäisen esineen. Remu ei vielä ilmaise esineitä muuta kun jäämällä nuuskimaan niitä. Ensimmäisessä risteyksessä kohtasimme haasteen kun kävelytiellä kulki toinen koira. Pysäytin Remun ja odotimme että koiran meni ohi. Remu ei juurikaan välittänyt koirasta (hurraa) vaan läksi risteyksestä ihan oikeaan suuntaan. Matkalla kohtasimme monta pyöräilijää, kävelijää ja vaikka mitä, mutta Remu ei näyttänyt edes huomaavan näitä häiriöitä. Välillä pysähdyimme laiduntamaan ruohoakin, ja lisäksi jouduin pysäyttämään Remun useasti muun liikenteen vuoksi, mutta hyvin se aina jatkoi työskentelyä pysähdysten jälkeen.

Viimeisessä ”risteyksessä” Remu men ensin ohi, mutta huomasi itse Hukanneensa jäljen, palasi takaisin ja nosti viimeisen esineen. Edessä oli vielä yksi haaste, pelottavat metallirappuset, mutta niistäkin selvittiin. Loppu menikin ilman häiriöitä perille saakka.

Hyvät treenit, Remu häiriintyy koko ajan vähemmän häiriöistä ja nostaa nyt hyvin kaikki esineet. Nyt vaan ilmaisua kehiin ja pikkuhiljaa pidempiä ja vanhempia jälkiä.

Alla vielä hieno sormipiirros jäljestä…

Jäljellä jälleen

Voi miten huono emäntä, se on unohtanut kirjata viime harkat tänne kokonaan… Mutta otetaan nyt vahinko takaisin ja kirjataan kolme viime harjoitusta kerralla.

1. jälki, en muista päivämäärää, paikka YIT:n ympäristö Myllymäessä.

Maalimies: Sari

Helppo, lyhyehkö jälki asfalttipihan läpi, maali rekka-autojen takana pihan perällä. Jäljellä isohkoja esineitä (pipo, hanskoja jne.)

Remulle tehtiin tarkoituksella helppo jälki ilman häiriöitä, jotta esineiden nostoa saadaan varma onnistuminen ja esineet nostettua. Haju annattiin purkista. Remu meinasi aluksi taas lähteä mihin sattuu, mutta kun ei päästetty niin nosti oikean jäljen. Remu huomasi kaikki esineet, mutta ei ilmaise niitä vielä muuta kuin haistelemalla ne. Yksi harhaesinekin oli matkalla, mutta sitä Remu ei noteerannut mitenkään.

2. jälki, en muista päivämäärää, paikka sama kuin edelliskerralla

Maalimies: Riikka

Remulle tehtiin samankaltainen jälki kuin edelliskerralla. Nyt Remu läksi heti oikealle jäljelle ja huomasi taas kaikki esineet, paitsi viimeisen, joka oli niin lähellä maalimiestä että Remu oikaisi ilmavainulla maalimiehen luo.

3. jälki 15.4. Lauritsalan katsastuskonttorin piha.

Maalimies: Mia

Nyt Remulla olikin haastava jälki, joka oli ehtinyt vanheta n. 45 minuuttia. Jälki kulki lähiössä kävelyteitä pitkin. (kartta ohessa)

Jälki kulki katsastuskonttorin pihalta autotien vartta keskuskatua kohti, Keskuskatua yli Karjalantien ja siitä jälki jatkui Karjalantien vartta Etelä-Puistokadulle. Jäljen todellinen pituus on alle 400 metriä, kartassa näkyy mittaamani matka tuplana.

Remu sai nyt hajun purkista, mutta ilman kantta. Remu läksi heti oikeaan suuntaan ja suoritui hienosti jopa tien ylityksestä. Nyt Remu hidasti joka esineen kohdalla ja selvästi etsi niitä. Se haisteli joka puolelle esineen kohdalla ja etsi niin kauan kunnes löysi esineen. Tien ylityksen jälkeen Remu piti aika pitkän tuumaustauon, mutta löysi sitten itse oiekan suunnan. Karjalantiellä Remu pysähtyi ja oli epäluuloisen oloinen. Luulin että se on hukannut jäljen. Kannustin Remua jatkamaan ja autoin vähän. Se oli kuitenkin haluton etenemään. Jatkoimme matkaa vähä vähältä ja sitten selvisi syy haluttomuuteen, yhdellä pihalla oli kaksi koiraa aidan takana. Koirat alkoivat haukkua kun me tultiin kohdalle. Remu siis haistoi nämä koirat jo aiemmin ja oli siksi haluton jatkamaan. Ohjasin Remun ohi haukkuvista koirista ja onneksi heti pihan jälkeen matkalla oli esine. Jäljellä mukana ollut Laura näytti Remulle esineen ja ihme ja kumma, Remu kiinnostui siitä, vaikka oli selvästi kierroksilla haukkuvista koirista. Pääsin palkkaamaan Remun esineestä ja se sai varmasti paljon kaivattua itseluottamusta kun selvisi niin haastavasta tilanteesta ja sai vielä palkan esineestä. Loppumatka mentiin taas itsevarmemmin ja reippaasti. Matkalta löytyi vielä yksi esine. Ihan viimeisen esineen Remu jätti taas merkkaamatta, koska se sai jo hajun maalimiehestä, jka piileskeli traktorin takana.

Tosi hienosti meni ja opin taas paljon lisää itsekin. Remulle toiset koirat ovat paha paikka ja minun pitäisi oppia paremmin ymmärtämään ja ennakoimaan nämä tilanteet. Jos Remu on haluton jatkamaan jäljestystä, ei se välttämättä ole hukannut jälkeä tai epävarma, vaan kyseessä voi hyvinkin olla jokin muu häitiö. Itselle muistiin jatkoa varten.